Miten tärkeää teidän organisaatiossanne on tietää käytössä olevat osaamiset juuri nyt? Tiedättekö ne tällä hetkellä? Entä nykyhetken motivaatiotasot?

Näinä poikkeuksellisina aikoina tietoon perustuva osaamisen johtaminen on erityisen tärkeää, sillä jokaisen yrityksen menestyminen perustuu osaamiseen. Osaamisten vastaavuus organisaation tavoitteisiin vaatii jatkuvaa työtä. Osaaminen yksinään ei kuitenkaan riitä. Pitää tietää myös kuinka motivoituneita ihmiset ovat. Tarvitaan mittaristo, joilla hallitaan ja ohjataan yrityksen osaamisresursseja kaiken aikaa ja kaikissa tilanteissa.

Järjestelmällinen osaamisen johtaminen on osaamistarpeiden määrittelyä ja sanoittamista sekä henkilöstön osaamisen tarkkaa tunnistamista eli arviointia, vastaako työntekijöiden senhetkinen osaaminen yrityksen strategisia tarpeita. Jos se ei vastaa, niin tehdään suunnitelmat mitä osaamista yritykseen pitää hankkia ja millä keinoin. Kun työntekijöiden kompetenssi on tunnistettu ja dokumentoitu järjestelmään, löydetään sieltä nopeasti tarvittava osaajat.

Jatkuvuuden turvaaminen yllättävissä muutostilanteissa

Systemaattisella osaamisen johtamisella taataan yrityksen kehittyminen strategian mukaisesti. Poikkeustilanteessa, joissa omaa työtä ei voi tehdä, on tärkeä tietää mm. minkälaisin toimin ja kuinka nopeasti henkilöstöä voisi kehittää monialaisiksi ammattilaisiksi. Poikkeusoloissa pitää pystyä myös tarpeen vaatiessa uudelleen sijoittelemaan ja järjestelemään työntekijöitä heidän osaamisensa perusteella. Liiketoiminta jatkuu ja osaava henkilöstö pystytään työllistämään.

Monessa yrityksessä uudistetaan nyt liiketoimintaa olosuhteiden pakosta. Jos osaamiset on kartoitettu, tiedetään, löytyykö näihin uudistuksiin vaadittava osaaminen jo talon sisältä vai tarvitaanko koulutusta tai uusia osaajia. Hyvin toteutettu osaamiskartoitus voi tuoda esiin piilossa olevia osaamisiakin, joista on nyt hyötyä.

Osaamisen johtamisen työkalut ovat korvaamaton apu

Maailma ei palaa entiselleen koronavirusepidemian jälkeen. Siksi tarvitaan uudenlaisia työkaluja ja uudenlaista osaamista sekä työntekijöiltä että myös heidän esimiehiltään. Lisääntyvän etätyön takia esimiehet ovat vähemmän kahdenkeskisissä kontakteissa työntekijöittensä kanssa, mutta heidän on kaikesta huolimatta johdettava työntekijöittensä osaamista ja seurattava heidän kehittymistä työssään.  Osaamiskartoitukset ja palautekeskustelut on kyettävä hoitamaan samassa tilassa tai etänä yhtä hyvin. Osaamisen johtamisen merkitys korostuu huomattavasti, koska muutokset tapahtuvat usein odottamatta.

Osaamisen johtamisen järjestelmä pitää olla myös työntekijöiden hyödynnettävissä. Heillä pitää olla käytössään helppokäyttöinen järjestelmä, johon he voivat lisätä työssään ja koulutuksissa karttuneen osaamisensa ja toisaalta myös kertoa akuuteista tai pitkän tähtäimen kehittämistarpeistaan. Lisäksi varsinkin etätyön yleistyessä myös työntekijöiden pitäisi yksin työskennellessään löytää tiimistään tarvittava osaaminen oman työnsä tekemisen tueksi.

Koska osaaminen on nyky-yhteiskunnassa liiketoiminnan ydin ja tärkein kilpailuetu, on yritysten pyrittävä hallitsemaan ja johtamaan osaamisresurssejaan tehokkaasti. Kattavassa osaamisen johtamisessa yrityksen osaaminen nähdään kokonaisuutena, joka koostuu yrityksen osaamistarpeista, henkilöstön kompetenssipotentiaalista sekä heidän ammattitaidostaan. Kun henkilöstön henkilökohtaiset tiedot, taidot ja asenteet vastaavat yrityksen osaamistarpeita, osaaminen on lähtökohtaisesti kunnossa.

Yrityksen osaamiskokonaisuuteen sisältyy sekä yritys-, yksilö- että suoritusnäkökulma. Yritysnäkökulmasta painopiste kohdistuu osaamistarpeisiin, siihen tietoon, mitä osaamista yrityksessä tulisi olla, jotta menestyksellinen liiketoiminta varmistetaan. Osaamistarpeiden määrittelyn lähtökohtana ovat yrityksen visio ja strategia. Näistä johdetaan työntekijöihin ja heidän työrooleihinsa kohdistuvat osaamisvaatimukset. Osaamistarpeet määrittelevät henkilöstöltä edellytettävän työsuorituksen sisällön ja tason. Tavoitteellisen ja systemaattisen osaamisen johtamisen kautta yrityksen johto määrittelee sekä välittää tiedon osaamistarpeista henkilöstölle.

Yksilönäkökulmasta osaamisen painopiste on henkilön kompetenssissa, siinä osaamispotentiaalissa, jonka työntekijä tarjoaa työnantajalle. Kompetenssi on työn tekemisen mahdollistava immateriaalinen voimavara. Sen lisäksi, että työntekijällä on tietoa siitä, miten asiat tehdään, kompetenssiin sisältyy myös henkilön asennoituminen ja käyttäytyminen eri työtilanteissa. Tietojen ja taitojen lisäksi kompetenssin asennetekijät suuntavat, ylläpitävät ja ohjaavat työtoimintaa. Hyvä motivaatio työssä johtaa mm. uskoon omiin kykyihin vaativissa tilanteissa, haluun reagoida työpaikan muuttuviin olosuhteisiin, kykyyn sitoutua ongelmien ratkaisemiseen sekä haluun jakaa ideoitaan ja asiantuntemustaan toisten kanssa.

Suoritusnäkökulmasta osaamisen valokeilassa on ammattitaito, joka liittyy suoraan konkreettiseen työtoimintaan ja työn tulokseen. Ammattitaito on se työelämäosaamisen alue, jossa yrityksen osaamistarpeet ja henkilöstön kompetenssi kohtaavat, ja se ilmenee työntekijöiden taitavuutena. Ammattitaitoinen työntekijä osaa soveltaa työtä tehdessään tietojaan tavoitteen mukaiseksi työsuoritukseksi sitoutuneesti ja motivoituneesti. Onnistuneesti toteutuneet työtuotokset täyttävät yrityksen strategian mukaiset työtavoitteet.

Menestyvä yritys huolehtii osaamisestaan ja johtaa sitä systemaattisesti. Osaamistarpeet tarkistetaan määräajoin: miten esim. muuttuneet asiakastarpeet, kehittyneet teknologiat tai organisaatiomuutokset niihin heijastuvat. Myös henkilöstön ammattitaidon syvyys mitataan ja tarkistetaan aika ajoin osaamiskartoituksin: henkilöstön ammattitaidon tasoa arvioidaan osaamistarpeita vasten eli vastaavatko työntekijöiden työsuoritukset osaamistarpeissa määriteltyjä sisältöjä ja laatutasoa. Osaamiskartoituksissa saatujen tulosten perusteella tunnistetaan kriittiset osaamiskuilut ja toisaalta myös yrityksen vahvuudet sekä mahdollisesti vielä hyödyntämätön osaamispotentiaali. Näin menestyvä yritys varmistaa, että henkilöstösuunnittelu perustuu strategisiin tarpeisiinsa sekä mitattuun tietoon.